Pariisi

Reissun lopuksi lähdimme luotijunalla Toulonista Pariisiin, jossa olimme kaksi yötä. Ajattelin, että luotijuna menee sitten tosi lujaa (huippunopeus melkeen 300 km/h), mutta tuo juna ei kyllä kovin lujaa mennyt. Tai siltä se ei ainakaan tuntunut!

Itse olin kerran aikaisemmin käynyt Pariisissa, joten kaikki perusnähtävyydet oli nähtynä. Suurin osa porukkaa halusikin käyttää ajan shoppailuun joka passasi oikein hyvin. Illalla päätin kuitenkin lähteä muiden mukaan Eiffeliin, joka kyllä kannatti! Yöllä näkymät ovat aivan toista luokkaa, kun koko Pariisi loistaa valoissaan. Sitä olisi voinut jäädä ihmettelemään vaikka kuinka pitkäksi aikaa. Lisäksi Eiffel sinisissä valoissaan on aika hieno näky.

 Mun oli pakko ottaa kuva, sen verran siistiä mun mielestä oli tuo Children of Bodomin keikkamainos metrotunnelissa! Niitä oli joka paikassa. Sen lisäksi oli hauska törmätä esimerkiksi espanjalaisiin, joilla oli Sonata Arctica -paidat päällä. Kyllä nämä suomalaisbändit on suosittuja maailmalla!

Kiertelimme Champs-Élysées -kadun kauppoja ja otimme kuvia Eiffelin, riemukaaren ja Louvre-museon luona. Toisena iltana kävimme myös Sacre-Coeurin kirkon luona, ja näkymät sieltäkin olivat aika huikeat.

Lempimeikkikauppani Sephora♥ Pakollinen Starbucks-kuva, koska maistoin sitä tosiaan ensimmäistä kertaa elämässäni. En tykkää kahvista, joten tuo oli ainoa kahviton juoma, ihan jees mutta ei mikään hääppöinen sekään :D Yllä vasemmalla oleva kuva on otettu Notre Damelta. 

Joiltakin kavereilta kuulee ja tuollakin kuuli ihmisten sanovan, että eihän tuo Pariisi nyt niin erikoinen ole mitä siitä puhutaan. Se on totta, että Pariisia ja Eiffeliä kyllä tuputetaan joka paikassa ja se on jotenkin kaikkialla, mutta itse voin sanoa kyllä rakastavani Pariisia. Sieltä löytyy aina niin paljon uutta. Kaupunki on täynnä vanhoja hienoja rakennuksia ja historiallisia paikkoja, hienoja ostoskatuja, puistoja ja pieniä kahviloita. Siellä on jotenkin hieno tunnelma. Tuossakin kun kuvailtiin Notre Damen luona, oli aurinkoinen ja lämmin kesäpäivä. Joku mies soitti kitaralla ja lauloi enkelimäisellä äänellä Hallelujaa. Ihmiset pysähtyivät kuuntelemaan ja nauttimaan musiikista ja kesäisestä päivästä Pariisissa, joka vaihtui pikku hiljaa iltaan. Kyllä minä tuonne lähtisin milloin tahansa uudestaan.